Tekoälyn hyödyntäminen myynnissä ei tarkoita massana vyöryvää, sielutonta roskapostittamista. Päinvastoin. Kun tekoäly on rakennettu oikein, se usein vähentää yhteydenottojen määrää ja nostaa osumatarkkuutta – eli enemmän kauppaa, vähemmän kohinaa.
Kielimallit ovat mahdollistaneet tehokkaan sisällöntuotannon, mutta meistä ihmisistä tuskin kukaan toivoo, että turhan metelin määrä lisääntyy. Onneksi teknologia tulee auttamaan meitä myös tällä saralla.
Loistava esimerkki on Googlen päätös eliminoida sisällön väärinkäyttäjät, jotka tuottivat kotisivuilleen geneeristä tekstiä tiettyjen aihepiirien ympärille. Väärinkäyttäjien ideana oli yksinkertaisesti tuottaa mahdollisimman paljon sisältöä, jotta kotisivu nousisi hakutuloksissa muita korkeammalle. Googlen operaation myötä moni sivusto päätyi kotisivujen hautausmaalle, eli hakutulosten sivulle 17.
Sama logiikka pätee myyntiin: laatu voittaa määrän, ja algoritmit suosivat hyötyä, eivät höttöä.
Mistä “spämmi-AI” syntyy – ja miksi se on huonoa bisnestä
Huono myynnin automaatio:
- perustuu hyvin yleisluontoisiin olettamiin (”lähetä kaikille toimialan X firmoille”)
- tuottaa geneerisiä viestejä, joita voitaisiin lähettää (henkilön etunimeä lukuun ottamatta) kenelle tahansa
- mittaa menestystä yhteydenottojen määrällä, ei saaduilla vastauksilla, tapaamisilla tai myynnillä
Tulos: sähköpostilaatikot tukossa, brändi kärsii, vastaukset jäävät tulematta.
Aito myynnin tekoäly
- Ihminen antaa suunnan: kuvaa ratkaistavan ongelman, valitsee segmentin ja valintakriteerit ja hyväksyy viestintäkulmat.
- Kone tekee raskaan työn: analysoi signaalit, tunnistaa päättäjät, hakee yhteystiedot, kirjoittaa ja lähettää viestin + follow-upit – vain silloin kun perustelut ovat kohdillaan – osallistaa ihmistä tarvittaessa ja tuolloinkin säästää aikaa ja ohjaa tekemään valistuneita ratkaisuja.
Tulos: vähemmän mutta parempia yhteydenottoja, enemmän relevantteja keskusteluja.
Kohina vs. signaali - Case Hyllypaja
Kuvitteellinen yritys, joka valmistaa ja myy varastohyllyjä teollisuuden ja logistiikan tarpeisiin.
Kohderyhmä: yritykset, joiden varaston arvo on kasvanut >20 % ja jotka muuttivat viimeksi 5–10 vuotta sitten.
Viestin logiikka:
“Katsoin Mutterifirman vuoden 2024 tilinpäätöksestä, että varasto kasvoi edellisvuodesta 36% ja olette olleet Ruuvikadulla jo seitsemän vuotta. Uusittiinko varastohyllyt muuton yhteydessä ja riittävätkö ne edelleen? Meillä Hyllypajalla on laaja valikoima teollisuuskäyttöön tarkoitettuja kalusteita, jos haluatte päivittää kapasiteetin vastaamaan nykyistä volyymia.”
Miksi tämä toimii?
- Tarkka signaali: myytävän tuotteen kannalta relevantin datapisteen muutos + aika osoitteessa → kasvanut tarpeen todennäköisyys.
- Perusteltu avaus: lähde mainittu (tilinpäätös, julkiset rekisterit).
- Selkeä kysymys: validoidaan ensin tarve, ei tykitetä tuotekatalogia.
Zeframin tapa pelata
Aito myynnin tekoäly johtaa (usein) vähempään määrään yhteydenottoja – vähempään määrään kohinaa.
Se on vastuullinen, kunnioittaa vastaanottajan aikaa, suojelee brändiäsi ja nostaa konversiota. Kun perustelut ovat totta, syntyy erottuvaa viestintää, merkityksellisempiä yhteyksiä ja laadukkaampia kohtaamisia. Juuri tämä on Zeframin ydintä.